Pispalan portaat

Perinteinen viikonloppu Tampereella sujui tutuissa merkeissä mökillä ja ns. Tahdon portaissa Pispalassa. Ehkä Hannelen kannustuksesta johtuen oma ennätys parani aikaan 1 min 10 s, mutta vielä jäi parannettavaa ensi kertaan. Voittokivi meni tällä kertaa JR:lle ajalla 1 min 2 s.

Punajuurivuoka

Yksikseen elellessä olen taas opetellut tekemään ruokaa. Tarvitsen yleensä mahdollisimman tarkan ns. mummo-ohjeen, joten pyysin Hannelea kirjoittamaan sellaisen tähän punajuurivuokaan. Lopputulos on ollut jo toistuvasti niin onnistunut, että resepti pitää julkistaa muidenkin kokeiltavaksi. Tää on helppo!

Ainekset:
2 punajuurta (keitettyjä vakuumipakattuja, joten ovat jo valmiiksi pehmeitä)
2 perunaa
2 sipulia
2 porkkanaa
valkosipulia
tofua
fetajuustoa
tuoreita yrttejä, kuten rosmariinia ja timjamia
suolaa
pippuria
hunajaa
öljyä

Vuoan pohjalle ensin öljyä ja vähän hunajaa, niiden päälle punajuurilohkot (käännellään öljyssä ja hunajassa). Nämä ensin 200-asteiseen uuniin 20 minuutiksi, koska punajuurten kypsymisaika pidempi kuin muiden kasvisten. Sitten mukaan loput lohkotut kasvikset ja muut täytteet, valkosipuli, yrtit ja mausteet ja päälle vielä lisää öljyä ja hunajaa. Käännellään ja uuniin vielä n. 30 minuutiksi.

Ohjetta voi soveltaa sen mukaan, mitä kaapista löytyy ja mistä tykkää, mutta noista aineksista syntyy hyvä makukombinaatio, eli mitään ei kannata jättää pois. Itse laitoin 4 punajuurta, koska sen verran paketissa on. Ohjeesta tulee 3-4 annosta.

Nyt saa riittää Kotivinkki-bloggailut. Huomenna lähden Tampereelle, jossa näen Hannelen ja nautin mökistä sekä Pispalan portaista poikien kanssa.

Pesupähkinät

Kun pyykinpesuaine loppui, ostin luomukaupasta pesupähkinöitä, joita vuokraemäntäkin sanoi aina käyttävänsä. Laitoin viisi pähkinänpuolikasta mukana tulleeseen pikkupussiin ja pyykin sekaan. Pähkinät itsessään tuoksahtivat vähän, mutta lopputuloksena oli hajutonta ja puhdasta pyykkiä. Tajusin, miksi kuivaustelineessä oli yksinäinen pyykkipoika – pähkinäpussia varten. Pyykinpesusta tuli kertaheitolla hauskempaa pähkinöiden ansiosta.

Zombie walk

Kuolleet kerääntyivät rautatieasemalle vuotuisen Zombie walkin kunniaksi. Eräs mummeli kysyi, että minkä puolesta nyt osoitetaan mieltä. Sanoin, että ei minkään, ja hän pyöritteli sormea ohimollaan.

Historisches Museum

Frankfurt ennen pommituksia...


...ja pommitusten jälkeen

Vietin lauantaipäivää Thilon kanssa kaupungilla, ja menimme Römeriltä sadetta pakoon historialliseen museoon. Pienehkössä näyttelyssä tuli opiskeltua kaupungin historia keskiajalta nykypäivään, pääosin saksaksi ja vähän englanniksikin.

Jokiristeily Reinillä

Loreley


Burg Rheinfels

Faija tuli torstaina seurakseni Frankfurtiin. Kahtena ensimmäisenä iltana tutustuimme kaupunkiin ja lauantaina lähdimme retkelle kohti Sankt Goarshausenia ja tarunhohtoista Loreley-kalliota. Yhdistelmälipulla menimme menomatkan kahdella eri jokilaivalla, ja paluu sujui nopeammin junan kyydissä.

Alkumatkasta Mainilla bongailimme teollisuusalueita, lintuja ja lentokoneita ja otimme viskipullosta lämmikettä vastatuulen puhaltaessa välillä viileänä. Kun pääsimme Reinille, maisemat paranivat sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi pääsimme. Loppumatkasta linnoja oli tiheässä viinitarhojen verhoamilla rinteillä. Välipysähdyksemme oli Rüdesheimissa, jossa ehdimme nauttia lounasta paikallisen rieslingin kera. Matkan jatkuttua Loreleyn lumoavat luritukset eivät houkutelleet meidän laivaamme kuolemaan, vaan selvisimme sen ohi ja kävimme tutustumassa Sankt Goarin puolella Burg Rheinfels -linnaan.

Ironman Frankfurt

Naisten sarjan voitti Saksan Sandra Wallenhorst




Teräsministeriltä irtosi tuttu hymy, kun maali jo häämötti

Kaupungissa oli taas tänään karnevaalia ja hurmosta, kun täällä järjestettiin triathlonin ns. EM-kisat. Kunnioitettava suoritus kovassa helteessä: 3,8 km uintia, 180 km pyöräilyä ja lopuksi maraton. Kannustin ja katselin ihaillen näitä sankareita ja mietin, että haluaisin itsekin kokeilla joskus 1/8-triathlonia.

Großer Feldberg

Großer Feldberg on läheisen Taunus-vuoriston korkein vuori, 878 m. En lähtenyt sinne urheilemaan, vaan menin metrolla ja bussilla. Suosituimmat kulkuneuvot siellä olivat kuitenkin kaksipyöräisiä.

Huipulla oli lasten yleisurheilukilpailut, ravintola ja pari kioskia sekä haukkapuisto Falkenhof. Linnut olivat komeita ja kesyjä, mutta joutuvat elämään aika pienessä häkissä tai köydessä - jotkut haukoista pääsevät kesällä lentämään päivittäisissä lentonäytöksissä.