Neiti kevät

Meillä on kaksi parveketta, joista molemmat ovat olleet tähän saakka lähes käyttämättä. Yritin jo viime viikolla nauttia lounasta ulkona, mutta silloin ei vielä lämpö riittänyt. Mutta tänään! Sisäpihan puolella suojassa on lämmintä varmaan yli 20°. Päätin siirtyä loppupäiväksi ulko-opiskeluun. Tosin linnut laulavat niin lujaa, etten tiedä mitä keskittymisestä tulee.

Koko viikko näyttää sääkartoilla aurinkoa ja viikonloppua varten olemme jännittäneet Lontoon sääennustetta: sinne on luvattu aurinkoa ja melkein kesälämpötiloja. Voi jee.

Kesäaika alkoi

Juutalaismuseo

Kävimme lauantaina sivistämässä itseämme Frankfurtin juutalaismuseossa (Jüdisches Museum) Mainin varrella. Sattumalta sisäänpääsy oli eilen ilmainen - olisikohan ollut jonkin tapahtuman vuosipäivä, koska samaan aikaan järjestettiin antifasistien suurmielenosoitus. Ihmettelin jo aamulenkillä poliisien suurta määrää luonnontieteellisen museon edustalla ja lähikaduilla. Puistossakin piti väistellä pitkäpamppuisia poliisihevosia. ;) Kun palasin kotiin, oli fasismin vastustajia jo kerääntynyt sankoin joukoin ja myöhemmin he marssivat keskustaan sekoittaen liikenteen.

Museossa opimme, että Frankfurtissa on ollut jo 1100-luvulla juutalaisyhteisö, jota on sorrettu ja murhattu niistä ajoista lähtien. Vuosisatojen jälkeen kaikki päättyi tietysti juutalaisten joukkokarkottamiseen ja -tuhoamiseen natsien toimesta.

Tässäkin museossa kaikki tekstit olivat saksaksi, mutta saimme kassalta valtavan mapin, joka sisälsi käännökset englanniksi. Ei ollut mikään huippumuseo, mutta olipahan tällä kertaa ilmainen, ja opimme jotain uuttakin.

Rahamaailman ytimessä

Kaupungin kartoittaminen etenee vähän kerrallaan. Eilen päädyimme ravintolaa etsiessä Kaiserstrasselle, ja sieltä Euroopan keskuspankin ja muiden rahalaitosten alueelle. Hienoja kulmia kauniine puistoineen ja ravintoloineen. Minuun vetosivat pilvenpiirtäjiä enemmän vanhat pankkirakennukset, joita on onneksi säilytetty.

ps. Synttärionnittelut Kaisalle!

Leipää

Olemme päässeet tuoreen, leipomosta ostetun leivän makuun. Ensimmäisiä kertoja kaupassa käydessämme kauppojen huono ja suppea leipävalikoima ihmetytti. Sitten tajusimme, että ihmiset ostavat leipänsä leipomoista, joita on kaikkialla. Meidän kulman leipomo aukeaa jo kuuden maissa, ja sieltä aamusella haetuilla uunituoreilla sämpylöillä tai croissanteilla päivä alkaa mainiosti.

Ruisleipääkin löytyy, tosin enimmäkseen vakuumipakattuna ja tuore tumma leipä on pääosin mysli- tai siemenpitoista leipää. Hyvää sekin on.

Takatalvi

Tänään on tullut kevääseen takapakkia ja taivaalta lunta. Itse asiassa tällainen sää on ihan normaalia täällä tähän aikaan vuodesta; sää vaihtuu nopeasti lämpimästä auringonpaisteesta kylmäksi räntäsateeksi.

Toivottavasti kesäaikaan siirtyminen tällä viikolla aloittaa kunnon kevään. Meille kellojen siirtäminen ei tuota mitään vaikeuksia, koska olemme oikeastaan vieläkin Suomen rytmissä. Pääsemme siis takaisin normaaliaikaan.

Näkymä toimiston ikkunasta

Matkasuunnitelmia

kuva Gaia Travels
Tänään jostain syystä ajatukset karkailevat tuleviin matkoihin. Päällimmäisenä mielessä matka Italiaan, Umbriaan, kesäkuun lopussa. Siellä on tarkoitus juhlistaa kolmia kuusikymppisiä, ja viettää lomaa ihanassa ympäristössä koko ison perheen kesken. Lennämme Sepin kanssa Roomaan päivää muuta joukkoa aiemmin, niin ehdimme kokea pikaisesti myös ikuista kaupunkia.

Parin viikon päästä käymme Lontoossa, jossa pääkohteena on Fulham v. Liverpool -peli, mutta viikonlopun mittaiseen reissuun mahtuu varmasti muutakin mukavaa. Sitten on tietysti vielä Tukholman-maraton toukokuun lopussa ja kaikki Saksan näkemättömät kohteet. Ei suoriteta, mutta täällä kaiken keskellä matkailu kutkuttaa.

Opiskelen, ihan totta

Monet ovat kysyneet, miten saan päiväni kulumaan Sepin ollessa töissä. Vastaan totuudenmukaisesti opiskelevani, mutta jostain syystä silti selittelen, että ihan totta olen ilmoittautunut vaikka kuinka monelle kurssille täksi kevääksi ja opiskelen kokopäiväisesti. Tänäänkin. Aurinko on hieman pilkistellyt verhon raosta, mutta olen malttanut olla sisällä jäätyäni viime viikolla vähän aikatauluista.

Muuttoviikonloppu oli rankka, mutta koti saatiin pakattua varastoon odottamaan tehokkaiden muuttomiesten ja -naisten avulla. Kiitos! Ennen kentälle lähtöä kävimme katsomassa eilen vielä yhden asunnon, joka olikin helmi. Siitä lisää myöhemmin, jos asia etenee suotuisasti..

Puut ovat viikon poissaolon aikana puhjenneet yhtäkkiä vihreiksi.

Muutto

Muuttaminen ei ole kyllä hääviä hommaa, miksi onkin ihme että olemme muuttaneet niin monta kertaa ja usein. Seuraavaa kotia etsiessä tavoitteena on, että asumme siinä pitkään. Varasin tälle viikolle 7 yksityisnäyttöä, joista yksi peruuntui asunnon tultua myydyksi. Kävin neljässä kohteessa eilen, ja niistä jäi vain ikävä mieli. Katsotaan miltä tämän päivän ja huomisen kohteet tuntuvat.

Tapasin eilen asuntokauppoja tehdessä nykyisen asunnon uuden omistajan. Onneksi asunto jää hyviin ja arvostaviin käsiin. Ostajan mies on asunut talossa lapsena ja pariskunnan poika ilmeisesti on jossain vaiheessa muuttamassa asuntoon. Kovasti tuntuivat tykkäävän, poikakin.

Nyt hommiin, vielä on tunteja jäljellä sunnuntaiaamuun ja muuttoauton tuloon!

Helsinki

Viikko Helsingissä asuntokauppoja tekemässä ja muuttamassa. Yritän ajatella nyt kodin sijasta asuntoa. Sepi tulee perjantaina perässä ja paluulento on varattu sunnuntai-illaksi. Siinä vaiheessa muuttokuorman pitäisi olla varastossa ja kodin, eikun asunnon mahdollisesti jo uusien omistajien hallussa.

Oli mukavaa tulla käymään kotona. Mukavaa olla helsinkiläinen Helsingissä. Kuva on otettu tammikuun alun auringossa. Tänään aurinkoa ei ole näkynyt, mutta paljon keväisempää on kuin lähtiessä.



Kotikäyntiä juhlistavaa herkkua ei tarvinnut kauaa miettiä. Ostan pussin vihreiden väkevien omenasalmiakkien vuoksi, mutta niiden loputtua maistuvat myös muut pussin salmiakit.

Viikonloppuvieraita

Viikonloppu hurahti nopeasti vieraiden kanssa. Tanelin, Sadun, Peikin ja Pyryn kanssa käytiin uusissa kohteissa: eläintarhassa ja luonnontieteellisessä museossa. Pojat pääsivät sunnuntaina käymään myös vesipuistossa miesten kesken.

Ajeltiin metrolla, käveltiin paljon, shoppailtiin, syötiin ravintoloissa, istuttiin kahviloissa - terassikausikin avattiin. Täyttä elämää siis kaikki kolme päivää. Kiitos kun kävitte!

Juurilla

Darwin-näyttely ei ihan lunastanut lupauksiaan, sillä itse Darwinista oli juttua vain yhden huoneellisen verran. Näyttelyn teema olikin vissiin enemmän evoluutiossa, ja miten eri taiteilijat ovat aihetta käsitelleet.

Hienoja koppiaisia herra D oli kuitenkin kerännyt ja ilmeisesti vain muutaman vuoden aikana. Terveisiä Kaisalle ja Pyrylle, teillekin olisi löytynyt ihmeteltävää noissa! Minäkin uskalsin katsoa läheltä, kun ovat olleet kuolleena jo 150 vuotta.

ps. Huomenna saamme odotettuja viikonloppuvieraita, joten seuraava postaus ehkä vasta maanantaina.

Lukemisen ihanuus

Kuvasta puuttuu kirpputorilöytö Sinuhe der Ägypter, joka toimii Sepin työmatkojen viihdykkeenä yhdessä sanakirjan kanssa.



Mukaan otettu kirjastomme on hyvin vaatimaton, koska en ole pitkään aikaan lukenut kirjoja kuin harvakseltaan, ja useat aloitetuista ovat jääneet kesken. Ennätyspitkään olen lukenut esimerkiksi Ayn Randin Atlas Shruggedia, kohta 9 vuotta. Hyvä kirja, mutta jostain syystä en vain ole saanut sitä loppuun. Siispä olikin yllätys, että kulutin tänne tuodut kirjat jo parissa viikossa. Ennen Dostojevskiä ostin ja luin vielä Siri Hustvedtin kirjan, mutta sitten sekin loppui ja viime viikolla pääsin Idiootin pariin.

Syy on ilmeinen. Telkkarin katsominen on kutistunut minimiin ja nyt katsomme lähinnä tvkaistasta muutamia koukkusarjoja. Lukeminen myös lisää lukemista, huomaan. Ensi viikolla täytyy Suomesta ottaa mukaan uusi satsi, ehkä jopa Atlas Shrugged.

ps. Erityiskiitos Hekulle Kirahvin kyyneleistä, jonka saimme ennen lähtöä matkalukemiseksi. Sen parissa todellakin rentoutuu arjen keskellä - ihan kuten lupasit!

Frankfurt Lions vs. Hamburg Freezers

HIFKin pudottua playoff-taisteluista Sepi bongasi myös Frankfurt Lionsin painivan täällä paikasta Saksan liigan puolivälieriin. Sattumalta vastustajana on vielä Jere Karalahden seura Hamburg Freezers (mitä nimiä joukkueilla!). Eilen jatkopaikka oli jo katkolla Frankfurtille, mutta ratkaisu siirtyi seuraavaan peliin. Hamburg ratkaisi lopputulokseksi 1-2 jatkoajalla, jota nolosti emme jääneet enää katsomaan.

Eissporthalle oli suhteellisen pieni, mutta tunnelma sitäkin parempi. Kuten Jyväskylässä! Matsin alkuun vähän Carmina Buranaa ja massahysteerisiä karjuntoja sekä tähtisädetikkuja. Hyvä että hohtoa löytyi edes ulkoisista puitteista, koska itse peli jätti vähän kylmäksi.

Seuraavaksi katseet Jypin mestaruustaistoon.

Kohti Tukholmaa

Tällä viikolla olen päässyt taas juoksemisen makuun ihan kunnolla. Tukholman maraton lähestyy kovaa vauhtia, ja 30.5. mennessä pitäisi päästä huippukuntoon — tai ainakin alle neljän tunnin kuntoon. Influenssa vei voimia ja aiheutti parin viikon katkoksen kuntoiluun, ja jaloissa tuntuu nyt treeniviikon rasitukset vähän normaalia enemmän.

Vakiojuoksupaikka on löytynyt läheisestä Grüneburgparkista, joka on kantakaupungin suurin puisto. Yksi kiekka puiston ympäri on n. 2,15 km, eli ihan sama kuin Töölönlahtea kiertäessä. Tänä vuonna en muuten valitettavasti pääse Töölönlahti Black Jackiin, mutta suosittelen sitä kaikille juoksun, rundancen ja kosteiden bileiden ystäville.

Tänään kävin etsimässä uusia reittejä Volkspark Niddatalista, jossa on enemmän lääniä juosta pitkiä sunnuntailenkkejä. Eksyilin välillä fudiskenttien ja siirtolapuutarhojen seassa (niitä on täällä paljon) ja ajauduin Mainiin laskevan Nidda-joen väärälle puolelle mutaisille poluille, mutta löysin myös hyviä lenkkireittejä. Onneksi reitti tuli talteen kännykällä, niin näkee, missä tuli käytyä. Suunnistaminen takaisin kotiin oli suht helppoa, koska kaiken yläpuolelle kohoavat maamerkit — lyijykynänmuotoinen MesseTurm (tai der Bleistift), Marriot-hotelli sekä valtava TV-torni — näyttivät suunnan.

Lauantain lenkki Grüneburgparkissa
Sunnuntain lenkki Niddatalissa

Kirppiksellä

Leppoisa kirppiskierros aurinkoisessa kevätsäässä oli ihana tapa viettää lauantaita. Tarjonta tällä kyseisellä kirpputorilla (Flohmarkt) oli tuttua: antiikki- ja vanhan tavaran kauppiaita, helppoheikkejä, uusia ja käytettyjä vaatteita ja kenkiä, kirjoja, levyjä, astioita, huonekaluja ja myös varastetun tavaran myyjiä. Saimme hienon saaliin saksankielisestä Sinuhesta, sauvasekoittimesta ja saksalaisista postikorteista. Kierroksen päätteeksi nautiskelimme kahvia ja vohvelit.

Sadepäivä

Nyt voi opiskella, kuunnella Radio Helsinkiä, katsoa Suomen telkkaria, etsiä asuntoa, lähettää ja saada sähköpostia, jutella mesessä tai skypella, käydä Facebookissa, etsiä tietoa, katsoa karttoja, varata matkoja, blogata, päivittää kotisivuja, käydä pankissa, käydä kirjastossa, tarkistaa säätietoja.. Viikonloppua varten täytyy etsiä kaupungin kirpputorit ja katsoa museoiden aukioloajat. Ainakin Darwin-näyttelyyn olisi kiva ehtiä. Rooman-lennot pitäisi myös varata kesäkuun reissua varten. Saisiko tehtyä huuto.netin myynti-ilmoituksen. Onkohan oikotielle tullut uusia ilmoituksia.. Ai miten niin riippuvainen?!

Kaikkea luomuna

Ruokaostoksilla meitä hemmotellaan; kasvisruokavalikoimaa on ihan vaikka kuinka ja paljon. Esim. vegevalmisruokia ja puolivalmisteita, joita Suomesta saa hakemalla hakea, löytää kaikenlaisia ja erilaisia tofujakin on hyllykaupalla. Lisäksi kaikki tarvittava löytyy myös luomuna. Leipziger strassella on 2 isoa, pelkästään luomuun keskittyvää kauppaa ja lisää löytyy lähikortteleista. Myös tavalliset ruokakaupat myyvät paljon luomua. Tätä lisää Suomeen!

Alicea odotellaan edelleen, mutta huomenna pitäisi asentajan tulla. Jos opinnoilta ehtisi, pitäisi nautiskella enemmän lämpimästä kevätauringosta.

Sunnuntaikävelyllä

Kerrankin aurinkoinen sunnuntai. Hyödynsimme sen kävelyllä kaupungin eteläpuolella Stadtwaldissa, aidatussa metsässä. Paikka näytti suositulta retkeilyalueelta, ja varmasti puiden vihertyessä siellä on vieläkin mukavampaa käyskennellä.

Jälleen luontovisa, mikähän lintulaji tämä lienee?

Ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon

Teimme eilen lauantairetken Kölniin, jonne hurautti täältä nopealla junalla reilussa tunnissa. Myös Kölnissä koin kauhun hetkiä portaissa, nimittäin Kölnin tuomiokirkon torniinhan oli päästävä. Portaat olivat tietysti kapeat ja samassa pimeässä ahtaudessa kulki ihmiset sekä ylös että alas. Pääsin korkealle, levähdystasanteelle saakka ja siitä vielä vähän eteenpäin, mutta sitten tuli sama huimaus kuin viimeksi Nagoyan maailmanpyörässä. Ei auttanut kuin kääntyä yksisuuntaisissa portaissa menemään alaspäin, vaikka Sepi ja italialainen kanssakiipeäjä yrittivät tsempata jatkamaan. Sepi onneksi jatkoi ja sai napattua muutaman kuvankin yläilmoista. Ylös oli yhteensä 509 askelmaa, mutta matka ei haitannut, meillähän on kotitalosta harjoitusta.


taas yhdet kauhuportaat


Näkymä tuomiokirkon tornista


Kölschin äärellä huimaus vähän rauhoittui



Kävimme myös suklaamuseossa tutkailemassa mm. pienen suklaatehtaan toimintaa ja tarkoitus oli käydä myös vanhassa Gestapon vankilassa, mutta paikka oli sinne saakka ehtiessä mennyt jo kiinni.



Illalla kotimatkalla tuntui kuin olisikin ollut matkalla kotiin, vaikka väliaikaiseen. Väliaikaiseen kotiin joudumme muuten todennäköisesti myös Suomessa, sillä saimme Siltasaaren kodin kaupaksi. Huoh ja snif.