Muutto

Aloitin muuttourakan heti aamusta, koska asunnonvälittäjäfirma ei suostunut vanhan kämpän avainten luovutukseen klo 16 jälkeen. Kävelin aluksi pari keikkaa reppujen ja kassien kanssa - muuttomatka oli vain n. 1,5 km. Tilasin sitten ison taksin muuttolaatikoita varten. Ei tullut kovin iso farmari, mutta kaikki kamat mahtuivat sopivasti yhdellä keikalla, ja vanha taksisuhari kantoi mukana muutaman laatikon.

Taksissa sai harjoitellaa saksaa ja jutella vakiojutut Suomen kylmästä ilmasta ja runsaista lumihangista. Oikea katu löytyi heti, mutta se kulki väärään suuntaan. Koska emme ole liikkuneet autolla, niin en ollut aikaisemmin huomannut, että tässä osassa kaupunkia kaikki kadut ovat yksisuuntaisia. Ne eivät olleet kuskinkaan hallussa, ja pyörittyämme jonkin aikaa ympäriämpäri hän laittoi viimeisiin mutkiin navigaattorin opastamaan. Tämän muuton hinnaksi tuli ennätykselliset 12 euroa, josta kolmasosa oli tippiä ystävälliselle kuskille.

Tein lyhyen työpäivän, jonka jälkeen kiiruhdin vähän siistimään vanhaa kämppää. Siivousmotivaatio oli alhainen, koska asunnon loppusiivous oli ollut pakko maksaa jo ekan vuokran yhteydessä. Asunnon luovutukseen kuuluu "protokolla", jossa käytiin läpi ensin kaikki tavarat ja sitten huoneiden siisteys ja kunto. Saatiin puhtaat paperit, paitsi että keittiön kattovalot eivät toimineet. Ehkä yläkerrassa edelleen terrorisoivat remonttireiskat ovat katkoneet piuhat.

Uusi asunto on tosi kodikas kolmio, jossa viihdyn heti paljon paremmin kuin edellisessä - tavaroita ja kalusteita on tällä kertaa runsaasti. Kuuman kattohuoneiston ominaisuuksiin kuuluu myös reipas määrä noustavia portaita (hiki tuli laatikoiden kanssa) . Vuokranantajaperhe lähti kesäksi maailmalle.

Juhlistin muuttoa käymällä aikaisemmin tuntemattomassa vege-/luomukaupassa, josta löysin iltaherkuiksi kirsikkamehua ja tuttuja Vaajakosken lakuja - joskin luomubrändättyjä.