Grainau

Näkymä Gästehaus Hubertuksen huoneen ikkunasta


Patikkaretkellä






Garmisch-Partenkirchenistä





Jälleen sen samaisen työkaverin suosituksesta (Danke schön!) matkasimme vappupäivänä Garmisch-Partenkirchenistä vielä eteenpäin piskuiseen Grainaun kylään. Kaikki oli kuin satukirjasta. Gästehaus Hubertuksen emäntä oli meitä junalla vastassa, vaikka mitään sellaista ei oltu edes osattu pyytää. Maisemat olivat... no, kuvista voi saada jonkinlaisen aavistuksen. Tunnelma oli pysähtynyt ja levollinen. Illalla vuorilla puhkesi ukonilma. Ulkona salamoi ja satoi kaatamalla. Me pelasimme Hubertuksen tuvassa korttia.

Lauantaina kävimme patikkaretkellä sateen jälkeisessä metsässä, jonka jälkeen kävelimme Garmisch-Partenkircheniin ja junaan kohti Müncheniä.

Koti

kuvalähde: Huoneistokeskus

Jännitys päättyi vihdoin eilen illalla onnellisesti: ostotarjous uudesta kodista hyväksyttiin. Monta asiaa loksahti kohdalleen, mutta paljon tuli myös mietittävää ja tehtävää. Asuntokauppaa ja remonttia aletaan kuitenkin miettiä vasta vappuviikonlopun jälkeen. Ensin juhlitaan!

Puksuttelemme huomenaamulla Baijeriin, Garmisch-Partenkircheniin ja Grainauhun ja sieltä lauantaina edelleen Müncheniin. Matkaraporttia viikonlopun jälkeen. Iloista vappua!

Ulm

Onko silmissäni vikaa, vai onko talo oikeasti vinksallaan?



Sepi on tällä ja ehkä seuraavillakin viikoilla työmatkalla Ulmissa. Minäkin piipahdin siellä yliyön vierailulla. Kaupunki oli kovin sateinen ja valokuvat kuten myös turisteilu jäivät vähiin. Pääsimme kuitenkin saunomaan pitkästä aikaa hotellin saunassa, jossa oli kunnon kiuas ja kaikki. Kaupunki on kuuluisa Euroopan (vai maailman?) korkeimmasta kirkontornista, jonka valloittaminen jäi - tältä erää.

Museoiden yö

Launtaina Frankfurtissa vietettiin Museoiden yötä, kun n. 50 museota tai kulttuurilaitosta piti ovet auki aamukahteen tai pidempään. Yhdellä lipulla pääsi kaikkialle sisään ja kulkemaan tapahtumapaikkojen välillä bussikuljetuksella. Väkeä oli liikenteessä taiteiden yön malliin pilvin pimein, joten joka paikkaan piti jonottaa eikä aina mahtunut sisään.

Me aloitimme osallistumalla haitaribussin peruuttamisharjoituksiin, kävimme taide- ja elokuvamuseossa sekä valokuvanäyttelyssä ja nautimme kasvissushit snägäriltä.

Palmengarten

Kaunotar oli asettunut keikistelemään kameroille.

Lauantai-iltapäivä kaupungin kasvitieteellisessä puutarhassa Palmengartenissa. Puistot ovat Frankfurtissa yleensä pieniä ja valitettavan vähissä, mutta tässä puistossa lääniä ja luontoa riitti. Isoissa kasvihuoneissa oli kasveja ympäri maailmaa ja puutarhassa näkemistä ja tekemistä. Luontotumpeloina lajien tunnistus jäi omenapuuhun, opasta olisi tarvittu.

Shopping. Not.

MyZeilissä on jotain 30-lukua ja funkkista, mutta kuitenkin ultramodernia.




Reikä MyZeilin seinässä. On vaatinut varmaan jotain lujuuslaskelmia.

Olemme koko kevään aikana shoppailleet todella vähän, vain tarpeellista. Sitä ei hevin uskoisi kaupungin shoppailutaivaassa, Zeil-kadulla, ja sen uusimmassa, helmikuussa avatussa kauppakeskuksessa MyZeilissä. Hermo on pitänyt hyvin, ja mitä vähemmän ostaa, sitä vähemmän huomaa tarvitsevansa mitään uutta.

Meiltä eurot kuluvat reissaamiseen, joka sekin on suurimmaksi osaksi budjettimatkailua. Ruokailu ravintolassa mahtuu budjettiin, jos sieltä selviää 20 eurolla. Ja monissa paikoissa tähän hintaan saa mahdutettua halutessaan vielä viiniä tai olutta. Pullovesi maksaa ravintolassa saman verran - hanavettä täällä ei ruukata juoda, vaikka se on ihan hyvää.

Tunnustan nyt haaveilevani pikkuisesta, mukana helpommin kulkevasta digikamerasta isomman kameran rinnalle. Sehän on tuiki tarpeellinen, eikös?