Näkymä Gästehaus Hubertuksen huoneen ikkunasta
Patikkaretkellä
Garmisch-Partenkirchenistä
Jälleen sen samaisen työkaverin suosituksesta (Danke schön!) matkasimme vappupäivänä Garmisch-Partenkirchenistä vielä eteenpäin piskuiseen Grainaun kylään. Kaikki oli kuin satukirjasta. Gästehaus Hubertuksen emäntä oli meitä junalla vastassa, vaikka mitään sellaista ei oltu edes osattu pyytää. Maisemat olivat... no, kuvista voi saada jonkinlaisen aavistuksen. Tunnelma oli pysähtynyt ja levollinen. Illalla vuorilla puhkesi ukonilma. Ulkona salamoi ja satoi kaatamalla. Me pelasimme Hubertuksen tuvassa korttia.
Lauantaina kävimme patikkaretkellä sateen jälkeisessä metsässä, jonka jälkeen kävelimme Garmisch-Partenkircheniin ja junaan kohti Müncheniä.
Toistan itseäni: ihania kuvia, ihania maisemia. Ah, tuolla minä olen asunut. On niin ikävä sinne! No, kesällä ehkä sitten. Naattikee edelleen!
VastaaPoista