Asiat ovat ottaneet harppauksia eteenpäin, vaikka välillä tuntui ettei mikään mene minnekään tai ainakaan maaliin ja valmiiksi asti.
Kevään kestänyt piina ranskan kurssini kanssa päättyi ja sain eilen ainoan kauppatieteiden kandin tutkinnosta puuttuneen merkinnän rekisteriin. Aikuiskasvatuksen kurssit niin ikään alkavat valmistua, kurssi kerrallaan. Kysyin tiedekunnasta toimintaohjeita tutkinnon hakemiseksi ja erehdyin siinä sivussa epäröimään maisteritutkinnon tekemistä. Maisteriopinnoistakin on jo paljon tehtynä, mutta tämän kevään rutistuksen jälkeen opintojen jatkaminen ei hetkeen oikein innosta. Opintoasiainpäällikkö oli tietysti sitä mieltä, että kun näin pitkällä ollaan, ei maisteriakaan kannata jättää tekemättä. Maisterivaiheen ranskan opintojen tuskaankin löytyi lääke: ei tarvitse opiskella enää ranskaa vaan voin aloittaa venäjän/kiinan/japanin/arabian opinnot nollasta. Mikäpä siinä sitten..
Uuden kodin remonttiprojektikin on edennyt ainakin orastavaan alkuun. Sopassa ovat mukana jo mm. rakennusvalvontavirasto, taloyhtiö, isännöitsijä, arkkitehti, rakennuskonsultti ja remonttireiskat. Ihan kuin isommassakin hankkeessa. Vaikka onhan se iso, se hanke. Koti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti